Otaku-lehti

Suuren, mailla ja halmeilla tunnetun ja joka lehtikaupassa myytävän Anime-lehden suosio on tänä vuonna jyrännyt varsin tehokkaasti koko suomalaisen harrastajakunnan yli. Kuitenkin sen varjossa on tänä vuonna myös toimintansa aloittanut animanga-fanzine Otaku jäänyt kansalta huomaamatta. Sinänsä tämä ei liene yllätyskään, sillä perinteistä fanzine-mallia noudattaen Tsubasan (Petteri Uusitalo) toimittama lehti on pienin resurssein toteutettu harrastelijaprojekti jonka painoslukemat eivät vielä lehtikioskilevitykseen riitä.

Harrastajatoteutuksestaan huolimatta Otaku on laadukkaasti tehty ja kirjoitettu. Lehden uusin numero on lähes 50-sivuinen, pääasiassa tekstiä ja jonkun verran kuvitusta sisältävä A5-kokoinen nivaska. Lukuunottamatta ensimmäisessä numerossa ollutta yhden sivun Kirsikankukkacon-mainosta ei lehdessä kaupallisia tiedotteita näy. 3½ euron hintaan nähden lehden ostaja saa siis hyvin vastinetta rahoilleen.

Ensimmäisen lehden pääkirjoituksessa Tsubasa kertoo yhden motivaatioistaan lehden tekemiseen olleen sen, että toisin kuin suuri osa Suomen animeharrastajista hän osaa piirtämisen sijasta kirjoittaa. Otakun artikkelit ovatkin lähes poikkeuksetta hyvin kirjoitettuja, ja erityisesti Tsubasa itse on hyvä sujauttamaan tekstiensä lomaan hauskoja lauseenkäänteitä jotka saavat helposti hymyn huulille ("niin täysin ufo anime kuin NGE onkin..."). Vakituisia kirjoittajia ei lehdellä vielä kauheasti ole, ainoastaan Tsubasa ja Vanilla ovat jokaiseen kolmeen lehteen materiaalia tuottaneet.

A5-kokoiseen lehteen ei kauhean paljoa tekstiä yhteen sivuun luulisi saavan, mutta silti myös perinteisesti haastavimmat osiot eli arvostelut ovat hyvin toteutettuja ja kattavia. Parhaat arvostelut kertovat lyhyesti teoksen pääjuonen, vertailevat anime- ja mangaversioiden eroja, kertovat jomman kumman tuotantohistoriasta, analysoivat teoksen sisältöjä ja teemoja ja tarjoavat lopuksi vielä oman mielipiteensä teoksesta. Näin kattavia arvosteluja nähdään harvoin edes Kupolissa tai ammattimaisemmissakaan julkaisuissa, ja ainoa huonompi puoli mitä niistä on löydettävissä ovat pienimuotoiset spoilerit siellä täällä. Piristävänä seikkana arvosteluiden lopussa ei myöskään ole minkäänlaista numeromuotoista loppuarvosanaa, vaan lukija saa itse muodostaa tekstistä oman mielipiteensä.

Yhtenä Otakun vahvuutena on myös se, että pienilevikkisenä harrastajazinenä sen ei tarvitse olla samlla lailla varovainen sanomisistaan ja maineestaan kuin julkisempien julkaisukanavien. Lehdessä onkin vakituinen ei-niin-heteroa-palsta ei niin heteroiden teosten esittelyyn, kuten myös selvästi Improyaoista vaikutteita ottanut yaoi- ja yurisarjakuva Yuoi (joka tähän asti tosin on lähinnä ollut yuria). Mielenkiintoinen ja odottamaton yllätys oli myöskin kolmosnumerossa ollut kuusisivuinen fansubbeja varsin positiivisessa sävyssä käsitellyt artikkeli. Lähes jokaisen suuremman tahon (Kupoli mukaanlukien) virallisen "fansubit ovat Luciferin sikiöitä"-kannan sijaan se uskalsi myös varsin pätevillä argumenteilla hieman kyseenalaistaa tuota yleistä linjaa. Alkujärkytyksen jälkeen allekirjoittaneelle jäi varsin positiivinen maku suuhun artikkelista, varsinkin kun se käsitteli myös nykynuorisolle tuntemattomampaa VHS-levityksen aikaa.

Täydellinen ei mikään julkaisu tietenkään ole, ja myös Otakusta löytyy varjopuolensa - lehdessä olevat sarjakuvat eivät allekirjoittaneen silmää kauheasti miellytä. Zinessä on kolme vakituista sarjakuvaa, Yuoi, Pierrot ja pääkirjoituksen lisukkeena toimiva Töherrys. Näistä kolmesta lehden kehityksestä ja tekemisestä kertova Töherrys on söpöine chibihahmoineen ja viattoman "koetetaan saada tästä lehdestä nyt aikaan jotain, prkl"-huumorinsa myötä ehdottomasti paras. Pierrotin ja Yuoin piirrosjälki taas ei kovin kummoista ole; Pierrot on tekotaiteellista tavaraa josta tuntuu olevan pointti enemmän kuin vähän hukassa, ja Yuoi on menettelevää fanservice-tavaraa.

Suomen scifipuolella fanzinekulttuuri on jo pitkään ollut varsin voimakas, osoittaen sen että markkinoilla on selvästi tilaa pienillekin julkaisuille. Animepuolelle pienemmät julkaisut eivät vielä kunnolla ole onnistuneet juurtumaan, mutta ehkä Otaku-lehden myötä asiat muuttuisivat - ainakaan paljon laadukkaampaa yrittäjää olisi vaikea kuvitella. Toivottavasti suomalainen yhteisö ottaa lehden omakseen, sillä se kestää hyvin vertailun kaupallistenkin julkaisujen kanssa.

Otaku-lehden kotisivut löytyvät osoitteesta http://otakunvirka.fi/. Yleiset yhteydenotot ja tilaukset taas voi laittaa osoitteeseen otakulehti@gmail.com. Lehteä on myöskin Fantasiapeleistä saatavilla.