sisällön alkuun
21.10.2017 00.44 SANASTO | KESKUSTELU | PIIRTOLAUDAT | SUOMIMANGA | RSS
 
Kupoli
"Ecchi na no wa ikenai to omoimasu!"

Uutis- ja etusivu

Sisältö

Keskustelu

Piirtolaudat

Impromanga 3

Yhdistys

Kupolin palvelinkodon tarjoavat Säätöyhteisö B2 ry sekä Tietovelhot Oy.

Tietoja mangasta

päivitetty 2.2.2014
Yokohama Kaidashi Kikou -logo

Alkuperäinen nimi:
ヨコハマ買い出し紀行

Pituus:
14 albumia

Tekijä(t):
Mangaka: Hitoshi Ashinano

Muita medioita:
Anime: 2 OAV:ta

Keskusteluja Kupolissa:

ei ole

Kupolin virallinen arvosana:

*****

virallinen arvosana lasketaan ottamalla keskiarvo kaikista tällä sivulla olevista arvosanoista; sekä Kuun teos -arvosanasta että arvosteluiden arvosanoista

Yokohama Kaidashi Kikou

Palaa tästä takaisin teoslistaukseen.

Sisällysluettelo

Täysimittainen arvostelu; arvostelijana Herkko

arvostelu on päivitetty viimeksi 2.2.2014

Oli niemellä pienoinen kahvila, ihmiskunnan illassa. Jota emännöi ihastuttava Alpha, aivan omassa rauhassa. Syrjäisessä sijainnissa, vain harvan vakioasiakkaan tiedossa, joidenkin löytämänä on tuo kahvila ja sen viehkeä emäntä. Joillekin muille aika kenties pitkäksi kävisi, mökkihöperyyteen käpertyisi. Mutta Alpha aikansa hyvin käyttää, uutta löytää nähtävää, ihmeteltävää, hetkestä rauhassa nauttien. Niin verkkaisesti kuin lukija vain haluaa, kerii auki Alpha ystävineen hitaan elämän auvoa. Sen ensimmäisen ja ainoan elon hyviä ja huonoja puolia, löytäen siitä uutta ihanuutta. Hetkiä elämässä, hyvässä ja pahassa. Ylitöistä tuplavuoron jälkeen kotiinsa könyävän valkokaulustyöläisen sielunmaisemassa ja arcadiassa. On vain nykyhetki, ajan juostessa omaa rataansa yksin. Jossa yhteisöllisyys ja ystävyys tunnetaan, hetkiä elämän arvostetaan, perustarpeista huolehditaan ja ahneutta ei ole. On aika luonteen todellisen jossa sisin korostuu, sillä poissa on ulkoisen persoonallisuuden korostamisen tyhjä ja stressaava kultti. Kiireetön luova yksinäisyys sekä yksilöllinen persoonallisuus ovat jaloja ja arvostettuja. Paratiisi, näin sarjakuvana, teoksen sivuilla.

Jokohaman kauppareissu on lähes puhtaasti elämän viipaleiden hetkiä kuvaava suurjuoneton teos. Lähes puhtaasti, sillä teoksen vanhetessa muodostuu pitkäksi tarinaksi Alphan ystävystymisten ja suhteenrakennusten kuvaaminen. Ja näin, kuin hiipien, muuttuu myös tärkeäksi elementiksi kuvata Alphan uusien ystävien edesottamuksia.

Hyväntahtoisesti epäkoheesi kerronta keskittyy vain olennaiseen ja hetkeen, kuvaten luvuissaan vain sen, mikä onkaan tarpeen edistämään juonikaaria. Ollen vain olemassa yhdistämässä hetkiä ihastuttavan kahvilanpitäjättären auvoisessa yksinelossa tai retkissä uuteen uljaaseen maailmaan. Muun maailman kuvaaminen on epäolennaista, vain sankarittarien tai muiden hahmojen ympärillä tapahtuva välitön maailma on tärkeä. Ulkomaat Alphan kahvilan niemekkeen välittömän ympäristön ulkopuolella ovat viehättävän epämääräisesti kuvattu harhainen heijaste, saavutettavissa olevat kaukomaat. Maailmansa ja miljöönsä aistimisessa ja tulkitsemisessa teos luottaa tarjoamiinsa viittauksiin, vihjeisiin ja lukijan kykyyn ajatella asioita pintaa syvemmältä sekä haluun aistia mitä onkaan pysäytettyjen piirroskuvien liikkeen tahi toimen takana, haluun liittyä osaksi maailmaa, jota teos kuvaa.

Tämä ei ole ongelma, sillä lukija ymmärtää teoksen tarkoituksena olevan kertoa hetkistä. Ei suurista kaarista ja kehityksistä. Lukija ymmärtää teoksen kertovan kun on kerrottavaa, ylevöittäen jopa arjen. Antaakseen arjen jahkaamisen kuvaamiselle oman aikansa ja paikkansa. Löytäen ylevän arjen hetkistäkin jotakin uutta ja erikoista ja siten kertomisen arvoista. Niin kerronta jäljittelee muistojen pohdintaa, unohtuvathan arkipäivän askareet mutta arkipäivästä erilaiset ja siten erottuvat asiat korostuvat.

Siten onkin mahdollista luoda kokonaisia lukuja ilman ainuttakaan puhekuplaa, sillä kuvalla on äänensä. Ja kuvan äänessä ovat tunteet, joita tekstillä ei voi ilmaista. Teos kuvaa, kun se ei voi puhua, puhuu kun ei voi kuvata. Näin teoksen jotkin ruudut suorastaan pursuavat monitahoisia viestejä ja keskusteluja. Piirtojälki on selvää, söpöä ja nättiä, yhdistellen kaunistellun taiteellisia todellisuuskuvia niin geneeriseen mangatyyliin kuin omalaatuiseenkin hahmodesigniinsä. Kaikki teoksen kuvallisessa miljöössä on luotu miellyttämään silmää ja sielua. Tukemaan yleistä ilmapiiriä, keskustelemaan lukijan kanssa.

Mutta rautaisesti toteutetut peruskerronnalliset elementit kykenevät palauttamaan, tarpeen vaatiessa, lukijan takaisin tapahtumien ytimeen ja kerronnan kartalle. Eikä teos liian usein unohdu turhan pitkäksi ajaksi tunnelmoimaan ja pohdiskelemaan asioitaan, teemojaan, vaan sujuva kerronta kuljettaa lukijan läpi kulloisenkin luvun. Muistuttaen siitä, että lukija itsessään on päällikkö. Kertoen tarinan, jonka voi sisäistää selaamalla läpi puhekuplat tahi jäämällä tarkkailemaan kuvia ja sanoja, niistä merkityksiä tutkien ja hakien. Aivan miten lukija vain tahtoo ja haluaa.

Lukijan tarkkaavaisuuden kuin tulkitsemiskyvynkin varaan jättäytyvät myös hahmot, jotka äkkiväärä tarkastelija paljastaa paljastaa varsin ohuiksi ja olemattomiksi. Hahmoiksi, jotka palvelevat hyvin elastisen kerronnan rasittamaa tarinaa, joihin voi kiintyä ja joiden edesottamuksien seuraaminen on siten mieluisaa ja mielenkiintoista. Taas hitaampi tutkija, tunteella tunnustelija, löytää heistä myös yllättäviä syvyyksiä ja tunnekaikupohjia. Kumpikin lukija on aivan oikeassa omissa tulkinnoissaan. Teos kuvaa luonnollisesti sankaritartaan, ihastuttuvaa Alpha-androidia, hyvinkin tarkasti, keskittyen selkeästi Alphan ympäristön tapahtumiin.

Suurimman osan ajasta teoksen muut hahmot ovat vain vieraita Alphan kahvilassa. Tekijä antaa ensivaikutelman symboliikalla ymmärtää tämän sivuhahmon motiiveista ja persoonallisuudesta tarpeeksi, jolloin hahmo jää auttamatta ohueksi ja keinotekoiseksi. Tämä on tarkoituskin, onhan teoksen pyrkimys kuvata todellisuutta ja hyvin harvoin me todella tuntisimme toisiamme täysin. Tämä luo kehyksen ja kontekstin Alphan hahmon ainoalle kehityskaarelle, tämän itsetahtoisen eristyneisyyden herttaisuuden ja ahdistavuuden kultaisista kahleista vapautumisen kuvaamiselle. Teos tuo pari merkittävää hahmoa Alphan elämän ja kasvun kuvaamiseen, jotka on tarkoitettu vapautumisen katalyyteiksi, mutta jotka tekijä kuitenkin vapauttaa elämään omaa elämäänsä. Joiden viipaleita teos kuvaa myös, yhdistellen ne tarinaksi. Joiden ollessa käytännössä Alphan vapautustarinan elementtejä toistelevia tarinoita, hahmolle räätälöidyin hahmokohtaisin viistein ja särmin. Alphan ja ystävien hahmot jäävät kuitenkin latteiksi ja keinotekoisiksi. Puhtaiksi tauluiksi, kehyksiksi stereotyyppisiksi, lukijan omien tuntemuksien peileiksi, kenties. Vai onko tarkoitus jokin vielä syvempi, onko hahmojen keinotekoisuus perusteltavissa niiden todellisella luonnolla ja luonteella. Uneksivatko androidit hyvästä kahvista?

Vastaaminen veisi liian syvälle jääkaappilogiikan laajan maailmankuvan omiin tulkinnanvaraisuuksiin, kohottaisi tekijää liiaksi jalustalle. Palvoisi nokkeluutta joka kenties ei ollut tarkoituksellista. Tietenkin, Alphan maailma on avoin joten lukijan omalla tulkinnanvaralla on pelivarassaan paljon väljyyttä.

Ei teos aivan täydellinen ole, jotkin luvut ovat enemmän tylsiä kuin tavoittavia. Tai kenties suosioonne sulkeutuva kriitikkonne ei vain ollut vastaanottavainen luvun filosofialle ja ajatuksille. Kykene uppoutumaan tarjontaan, meditatiiviseen mereen. Näin luku on vain olemassa, on vain tyhjänpäiväinen, kaunis ja herttainen ajanhukka. Mutta lukija on teoksen herra, luvut voidaan kahlata läpi ennätysajassa tai hitaasti arvioiden, tarkastellen ja tutkien. Teos on tarkkanäköisessä maailmanrakennuksessaan myös varsin ympäripyöreä. Pyrkiessään stimuloimaan lukijan ajatuksia ja mielikuvitusta, ollen siten liiaksikin kuin tyhjä taulu. Näin ollen, fantastinen ja tunnelmallinen teos jää mukavaksi mutta kovin vaisuksi kokemukseksi. Se jää lukijan mieleen kokonaisuutena, muistona joka on enemmän tunnepohjainen. Ei niinkään juoniteknisten tempauksien, unohtumattomien tapahtumien, jännien toimien tähden. Vaan käsityksinä siitä, mikä elementti tahi teema, sen kerronta tahi käsittely tekikään lukijaan henkilökohtaisen vaikutuksen.

Tämä arvio on vain kalpea aavistus arvosteltavasta teoksesta. On erittäin vaikea tavoittaa teoksen ydintä, käyttämättä lukuisia sivuja teoksen tapahtumien monikerroksellisuuksien analysointiin. Siten paljastaen ja pilaten näin mahdolliselta tulevalta lukijalta löytämisen ja ymmärtämisen ilo. Joka vilpittömästi syntyy lukijan upotessa syvemmälle teoksen maailmaan. Arvoonne sulkeutuvan kriitikkonne henkilökohtaisena mielipiteen mukaan teoksen kerrontatyyli, kuvitus, hahmorakenteet, filosofia ja juonirakenne yhdessä muodostavat kokonaisuuden jonka läpi virtaa hyvää energiaa. Ainakin kyyniseksi tunnustautuvaan kriitikkoonne teoksen ilmapiiri teki suuren vaikutuksen, rauhoittavan ja tasapäisen, kuin mangan energiavirta virtaisi tämänkin arvostelun läpi. Parantavaa mangaa, kenties, kenties. 

Hyvää Huonoa
  • tunnelma
  • ajatukset
  • juuttuu joskus tunnelmoimaan hitusen liian pitkäksi aikaa (varauksin)
Arvosana: *****

Haluat ehkä takaisin teoslistaukseen tutustuttuasi tähän sivuun.

tätä sivustoa ylläpitää Anime- ja mangayhteisö Kupoli ry
tietoa - sivukartta - rekisteriseloste